Kauppapuistikko
16 A 50
65100 VAASA
Puh. (06) 317 7275
Puh. (06) 317 7278
gsm 040 553 2720
gsm 040 553 2721

Ahopelto, Johanna (2009). Ammatillinen
yhdistystoiminta työelämän ja sosiaalisen elämän verkkojen kutojana.
Acta Societatis Oeconomorum 3. Akateeminen väitöskirja. Vaasa:
YkkösOffset. 317 s.
Tässä työssä on tutkittu kauppatieteellisen ja
teknistieteellisen alan tutkinnon suorittaneiden ammatillista ja
sosiaalista yhdistystoimintaverkkoutumista. Työn kvantitatiivisena
perusaineistona on yhteensä 6 908 Suomen Ekonomiliiton ja Tekniikan
Akateemisten Liiton jäsenen vastausta. Kvalitatiivinen
tutkimusaineisto koostuu luottamushenkilöiden ja yhdistysten
jäsenten kanssa käydyistä keskusteluista ja haastatteluista sekä
tutkijan oman yhdistystoimintaluottamushenkilötaustan kautta
kertyneestä yhdistystoimintaverkostoaineistosta.
Tarkasteltaessa vapaa-aikaan liittyvää yhdistystoimintaa oletetaan
toisinaan sen olevan työelämän kontakteista irrallista toimintaa.
Kuitenkin etenkin ammatillisissa, koulutustaustaisissa yhdistyksissä
ja liitoissa toimijat ovat usein keskenään kontaktissa myös
työtehtäviensä kautta. Eri toimijat myös tarkkailevat toistensa
kykyä suoriutua vapaa-ajan luottamustehtävistä ja määrittelevät näin
heidän houkuttelevuuttaan tai jopa kelpoisuuttaan työelämän
yhteistyökumppaneiksi silloin, kun nämä työelämän ja sosiaalisen
elämän verkostot sivuavat ja risteävät toisiaan.
Tutkimuskohteena tässä työssä on ammatillinen yhdistystoiminta
erilaisine työelämän ja sosiaalisen elämän verkostoineen. Työssä
selvitettiin ekonomien ja tekniikan akateemisten piirissä, miksi
näihin yhteisöihin liitytään ja millaista sosiaalista pääomaa
niiden kautta kertyy. Työssä tarkasteltiin myös toimintaa näissä
yhteisöissä ja syitä hakeutua tällaisiin luottamustehtäviin.
Lisäksi selvitettiin, mitä alueellisesti toimivalla
jäsenyhdistyksellä on tarjottavanaan jäsenkunnalleen ja
luottamushenkilöilleen.
Molemmat tutkimuksen caseliitot, Suomen Ekonomiliitto - Finlands
Ekonomförbund SEFE ry ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry, ovat
keskusjärjestö Akavan neljän suurimman jäsenjär-jestön joukossa.
Yhtenä tavoitteena työssä on ollut myös selvittää Akavan
aluetoimikuntien potentiaalia alueensa akavalaisten verkostojen
kokoajana.
Ammattiyhdistysverkkoutumisen kautta työssä tutkittiin, miten yksilö
voi paitsi vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä koulutustaustaisen
harrastustoimintansa kautta, myös sitä, millaisia odotuksia
tutkittavien järjestöjen jäsenkunnilla on niin liittotason kuin
alueellista yhdistystoimintaa sekä akavalaisten liittojen yhteistä
aluetoimikuntatoimintaa kohtaan. Lisäksi tutkittiin, miten nämä
odotukset ovat realisoitavissa entistä tehokkaammaksi ja paremmaksi
toiminnaksi jäsenkunnan eduksi. Työssä tutkittiin myös
yhteisöllisyyden merkitystä näiden caseliittojen jäsenkunnille sekä
tutkimuscasejen kautta alueellisen yhdistystoiminnan luonteen
muuttumista perustamisvuosikymmenten ja nykypäivän odotusten
välillä.
Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä siitä, että yhteisölli-syyden
tarve ei ole kadonnut. Nykyekonomi tai tekniikan akateeminen
kartuttaa sosiaalista pääomaansa sekä sijoittaa omaan
hyvinvointiinsa myös liitto- ja jäsenyhdistysverkostojensa
jäsenyyksien kautta.
Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella, ja muuttuu
edelleen. Yhteisöllisenä, sosiaalista pääomaa kartuttavana
harrastuksena se puoltaa yhä paikkaansa tälläkin vuosituhannella.
Vaikka haasteet muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan mukana, arvostaa
moni ekonomi ja tekniikan akateeminen yhä omaa yhteisöään.
Johanna Ahopelto, Rantakatu 26-27 A 15, 65100 VAASA; jsa (ä)
desnetti.fi
AVAINSANAT (Yleinen suomalainen asiasanasto): ammatillinen
järjestäytyminen, ammatilliset keskusjärjestöt,
ammatti-identiteetti, ammattiliitot, ammattiyhdistykset,
diplomi-insinöörit, ekonomit, harrastukset, hyvinvointi, järjestöt,
järjestötoiminta, kauppatieteet, kauppatieteiden maisterit,
korkeakoulututkinnot, luottamus, luottamushenkilöt,
luottamustoimet, normit, professiot, sosiaalinen pääoma,
sosiaalipolitiikka, sosiaaliset verkostot, tekniikka, turvallisuus,
työelämä, verkostoituminen, yhteisöllisyys, yhteisötalous
Paikallisyhdistystoiminnalta odotetaan
ekskursioita eri toimialoilla toimiviin yrityksiin,
tiedotustoimintaa yhdistyksen tapahtumista sekä
ajankohtaiskoulutusta ja muita me-henkeä vahvistavia yhteisiä
tilaisuuksia. Liittojen puolestaan odotetaan olevan tarvittaessa
kanavia työttömyysturvaan sekä vahvoja työmarkkinallisen
edunvalvonnan osaajia.
Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella, eikä
välttämättä ole enää toimivaakaan täsmälleen siinä muodossa, jossa
se oli tutkittavia järjestöjä ja niiden piirissä toimivia
paikallisyhdistyksiä perustettaessa. Koulutus ja täydennyskoulutus
ovat nykyisin huomattavasti useampien saatavilla kuin 1800-luvun
lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikana, eikä liittojen
ydintehtäviin kuulu enää myöskään varojen kerääminen alan opetusta
varten tupakkaa, kardemummaa tai nailonsukkia myyden.
Kysyin vastaajilta myös yleisesti kiinnostusta luottamustehtävistä
paikallisessa alueseurassa/yhdistyksessä tai Akavan
aluetoimikunnassa. Vastaajien näkemykset olivat hyvin
samansuuntaisia kuin niin sanotun kenttäväen keskuudessa käydyissä
keskusteluissa todettiin: aktiivisten toimijoiden löytäminen on yhä
vaikeampaa; talkootyö ekonomi- tai diplomi-insinöörikunnan hyväksi
ei enää tunnu tällaisenaan kovinkaan olennaisesti kiinnostavan
yhdistysten jäsenkuntaa.
Perusteluissa jo luottamustehtävissä toimivat vastaajat olivat
pääsääntöisesti kiinnostuneita niistä jatkossakin, joskin osa oli jo
valmis "antamaan tilaa nuoremmille". Ellei vastaaja ollut koskaan
toiminut luottamustehtävässä yhteisössään, saattoi avoimissa
perusteluvastauksissa tähän kysymykseen olla hyvinkin kärkeviä
kommentteja toiminnan kyseenalaisesta mielekkyydestä vastaajan
kannalta.
Pääasiallisin perustelu yhdistysluottamustehtävän
epäkiinnostavuuteen oli ajanpuute sekä halu olla esimerkiksi lasten
kanssa ylitöiltä jäävä vähäiseksi koettu vapaa-aika. Myös pitkät
välimatkat nousivat haja-asutusalueilla asuvien tämänkaltaisen
talkootyökiinnostuksen esteeksi. Yllättäen osa vastaajista koki
ikänsä esteeksi luottamustehtävän hoitamiselle. Myös yrittäjyys
koettiin toisinaan esteenä - ja toisaalta joku yrittäjä ilmoitti
kiinnostuneensa luottamustoiminta-ajatuksesta juuri siksi, että
pystyi näin verkottumaan alallaan ja moni vastaaja kertoi pitävänsä
jäsenyhdistysluottamustehtäviä kiinnostavina joko nyt tai
tulevaisuudessa, kun elämäntilanne antaa myöten.
Yleensä ne, jotka jo ovat mukana toiminnassa, kokevat osaavansa
järjestää oman ajankäyttönsä, mutta ne, joita mukaan vasta
houkutellaan, pelkäävät yhdistystoiminnan työllistävän huomattavasti
enemmän kuin se todellisuudessa tekee. Toki jokainen käyttää
luottamustehtäviinsä aikaansa omalla tavallaan - joku kokee
luottamustehtävänsä mukavaksi vapaa-ajanharrastukseksi, joka
tuottaa voimia ja voimavaroja, joku taas saattaa kokea saman tai
jopa pienemmän työmäärän nimenomaan työnä eikä harrastuksena.
Suhtautumistapa monesti ratkaisee.
Yhdistystoiminta ei ole maassamme loppumassa, eikä myöskään
aiheeseen liittyvä problematiikka: miksi osallistutaan, miksi ei.
Ihmiset ovat erilaisia, osa kokee yhteisöllisyyden tärkeäksi, osa
ei. Yhteisöllisyyden kohtalo tulevaisuudessa on jatkuvasti muuttuva;
tällä hetkellä yhteisöt siirtyvät osin Internetiin, toisaalta myös
tämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että sosiaalinen tilaus
konkreettisillekin yhteisöille on yhä olemassa.
Kaikkia eivät kaikki vaihtoehdot kiinnosta, mutta ainakin ekonomit
ja diplomi-insinöörit arvostavat myös mahdollisuutta valita
yhteisönsä aktiviteetit niin halutessaan. On tärkeää, että
yhdistystoimintaa on olemassa, vaikka vain tietona siitä, että
jossain joku jaksaa yhä yrittää; pelkkä liitto
työmarkkinajärjestönä ei kata koko ekonomi- tai
diplomi-insinöörijäsenkunnan yhteisöllisyyden tarpeita.
Ammatillinen ja sosiaalinen verkkoutuminen saa uusia muotoja ajan
kuluessa. Nykyaikaisia vertaisverkostoja ovat esimerkiksi Internetin
kautta toimivat LinkedIn ja Facebook. Moni tämänkin tutkimuksen
luottamushenkilövastaaja käyttää myös näitä virtuaaliverkkoja, myös
keskenään verkottuen. Osalle ekonomi- ja diplomi-insinöörikunnasta
esimerkiksi tällaiset virtuaaliyhteisöt voivat olla riittävä
kollegiaalisen kanssakäymisen muoto, osa arvostaa yhä tapaamisia
saman kahvipöydän ääressä.
Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella, ja muuttuu
edelleen. Yhteisöllisenä, sosiaalista pääomaa kartuttavana
harrastuksena se puoltaa yhä paikkaansa tälläkin vuosituhannella.
Vaikka haasteet muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan mukana, arvostaa
moni ekonomi ja tekniikan akateeminen yhä omaa yhteisöään.

Sosiaalinen pääoma yhdistytoimintaverkostossa

Ahopelto, Johanna (2009). Acta Societatis Oeconomorum 3. 317 p. Academic dissertation thesis.
The professional and social networking in
associations of those people that have at least a masters degree in
economics and business administration or technology have been
studied here. The basic quantitative data of the study constructs of
6 908 questionnaire answers of the members of The Finnish
Association of Business School Graduates (SEFE) and The Finnish
Association of Graduate Engineers (TEK). The qualitative data
includes discussions and interviews among the elected actors of the
associations and the members of the associations in question, as
well as the materials of association networking accumulated by the
own activities in different associations by the researcher.
When the associations connected to one’s leisure time are examined,
it often is assumed that these actions are separate from the
contacts of working life. However, especially actors in professional
associations that are based on one’s educational background have
often contacts with each other through their work as well. Different
actors also observe each other’s capacity to get through the tasks
included in their leisure-time activities and thus define how
tempting or even capable of cooperation in working life they might
be, especially when these networks of professional and social life
touch and cross each other.
The research subjects in this study are the activities among the
professional associations with the different networks of both
working and social life of those associations. It was studied here
why people with economical or technical background join these
communities and what kind of social capital it is possible to gain
through those. The activities among these communities were also
studied here, as well as the reasons to get involved with that kind
of voluntary work based on different positions of trust. It was also
studied here what a locally functioning association has to offer for
its members and its elected actors.
The both case organizations of this study belong to the four largest
ones inside The Confederation of Unions for Professional and
Managerial Staff in Finland Akava: The Finnish Association of
Graduates in Economics and Business Administration SEFE and The
Finnish Association of Graduate Engineers TEK. One of the purposes
for this work was to figure out if there are any potential within
Akava’s regional committees to gather together the nets of the local
highly educated professionals.
It was studied through networking in professional associations how a
person can have an influence on his/her own sphere of activities via
his/her own, education related interests; as well as what kind of
expectations the members of the case organizations have on the
activities of both local and national associations. The expectations
on the regional committee activities of Akava were also studied
here. It was also researched how these expectations can be realized
into more effective and better activities to benefit the members of
the case associations. The meaning of the social activities for the
members of the case associations was also studied here. Case
research was also done while the changes in the nature of the
association activities were studied; one had different expectations
for the activities in the early decades of these associations than
those are today.
The research results strengthen the view that the need of social
networks have not disappeared anywhere. The members of SEFE and TEK
gain their social capital and invest in their own well-being also
through the memberships in these unions and associations they have.
The activities in associations have changed during the decades and
will be changing in the future as well. As a social hobby that gains
social capital the association membership will however have a
meaning even during this millennium. The challenges may be different
while the society changes but yet will many Graduates in Economics
and Business Administration as well as Graduate Engineers value
their own community.
Johanna Ahopelto, Rantakatu 26-27 A 15, 65100 Vaasa, FINLAND; jsa
(ä) desnetti.fi
