Väitöskirjan Ammatillinen yhdistystoiminta työelämän ja sosiaalisen elämän verkkojen kutojana tiivistelmä
Ahopelto, Johanna (2009). Ammatillinen yhdistystoiminta työelämän ja sosiaalisen elämän verkkojen kutojana. Acta Societatis Oeconomorum 3. Akateeminen väitöskirja. Vaasa: YkkösOffset. 317 s. TILAUKSET: johanna.ahopelto (ä) desnetti.fi tai puhelimitse 040 553 2720, 040 553 2721.
Tässä työssä on tutkittu kauppatieteellisen ja teknistieteellisen alan tutkinnon suorittaneiden ammatillista ja sosiaalista yhdistystoimintaverkkoutumista. Työn kvantitatiivisena perusaineistona on yhteensä 6 908 Suomen Ekonomiliiton ja Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenen vastausta. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto koostuu luottamushenkilöiden ja yhdistysten jäsenten kanssa käydyistä keskusteluista ja haastatteluista sekä tutkijan oman yhdistystoimintaluottamushenkilötaustan kautta kertyneestä yhdistystoimintaverkostoaineistosta.
Tarkasteltaessa vapaa-aikaan liittyvää yhdistystoimintaa oletetaan toisinaan sen olevan työelämän kontakteista irrallista toimintaa. Kuitenkin etenkin ammatillisissa, koulutustaustaisissa yhdistyksissä ja liitoissa toimijat ovat usein keskenään kontaktissa myös työtehtäviensä kautta. Eri toimijat myös tarkkailevat toistensa kykyä suoriutua vapaa-ajan luottamustehtävistä ja määrittelevät näin heidän houkuttelevuuttaan tai jopa kelpoisuuttaan työelämän yhteistyökumppaneiksi silloin, kun nämä työelämän ja sosiaalisen elämän verkostot sivuavat ja risteävät toisiaan.
Tutkimuskohteena tässä työssä on ammatillinen yhdistystoiminta erilaisine työelämän ja sosiaalisen elämän verkostoineen. Työssä selvitettiin ekonomien ja tekniikan akateemisten piirissä, miksi näihin yhteisöihin liitytään ja millaista sosiaalista pääomaa niiden kautta kertyy. Työssä tarkasteltiin myös toimintaa näissä yhteisöissä ja syitä hakeutua tällaisiin luottamustehtäviin. Lisäksi selvitettiin, mitä alueellisesti toimivalla jäsenyhdistyksellä on tarjottavanaan jäsenkunnalleen ja luottamushenkilöilleen.
Molemmat tutkimuksen caseliitot, Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund SEFE ry ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry, ovat keskusjärjestö Akavan neljän suurimman jäsenjär-jestön joukossa. Yhtenä tavoitteena työssä on ollut myös selvittää Akavan aluetoimikuntien potentiaalia alueensa akavalaisten verkostojen kokoajana.
Ammattiyhdistysverkkoutumisen kautta työssä tutkittiin, miten yksilö voi paitsi vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä koulutustaustaisen harrastustoimintansa kautta, myös sitä, millaisia odotuksia tutkittavien järjestöjen jäsenkunnilla on niin liittotason kuin alueellista yhdistystoimintaa sekä akavalaisten liittojen yhteistä aluetoimikuntatoimintaa kohtaan. Lisäksi tutkittiin, miten nämä odotukset ovat realisoitavissa entistä tehokkaammaksi ja paremmaksi toiminnaksi jäsenkunnan eduksi. Työssä tutkittiin myös yhteisöllisyyden merkitystä näiden caseliittojen jäsenkunnille sekä tutkimuscasejen kautta alueellisen yhdistystoiminnan luonteen muuttumista perustamisvuosikymmenten ja nykypäivän odotusten välillä.
Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä siitä, että yhteisölli-syyden tarve ei ole kadonnut. Nykyekonomi tai tekniikan akateeminen kartuttaa sosiaalista pääomaansa sekä sijoittaa omaan hyvinvointiinsa myös liitto- ja jäsenyhdistysverkostojensa jäsenyyksien kautta.
Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella, ja muuttuu edelleen. Yhteisöllisenä, sosiaalista pääomaa kartuttavana harrastuksena se puoltaa yhä paikkaansa tälläkin vuosituhannella. Vaikka haasteet muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan mukana, arvostaa moni ekonomi ja tekniikan akateeminen yhä omaa yhteisöään.
Johanna Ahopelto, Rantakatu 26-27 A 15, 65100 VAASA; jsa (ä) desnetti.fi
AVAINSANAT (Yleinen suomalainen asiasanasto): ammatillinen järjestäytyminen, ammatilliset keskusjärjestöt, ammatti-identiteetti, ammattiliitot, ammattiyhdistykset, diplomi-insinöörit, ekonomit, harrastukset, hyvinvointi, järjestöt, järjestötoiminta, kauppatieteet, kauppatieteiden maisterit, korkeakoulututkinnot, luottamus, luottamushenkilöt, luottamustoimet, normit, professiot, sosiaalinen pääoma, sosiaalipolitiikka, sosiaaliset verkostot, tekniikka, turvallisuus, työelämä, verkostoituminen, yhteisöllisyys, yhteisötalous
Aiheesta tiivistetysti
Paikallisyhdistystoiminnalta odotetaan ekskursioita eri toimialoilla toimiviin yrityksiin, tiedotustoimintaa yhdistyksen tapahtumista sekä ajankohtaiskoulutusta ja muita me-henkeä vahvistavia yhteisiä tilaisuuksia. Liittojen puolestaan odotetaan olevan tarvittaessa kanavia työttömyysturvaan sekä vahvoja työmarkkinallisen edunvalvonnan osaajia.
Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella, eikä välttämättä ole enää toimivaakaan täsmälleen siinä muodossa, jossa se oli tutkittavia järjestöjä ja niiden piirissä toimivia paikallisyhdistyksiä perustettaessa. Koulutus ja täydennyskoulutus ovat nykyisin huomattavasti useampien saatavilla kuin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikana, eikä liittojen ydintehtäviin kuulu enää myöskään varojen kerääminen alan opetusta varten tupakkaa, kardemummaa tai nailonsukkia myyden.
Kysyin vastaajilta myös yleisesti kiinnostusta luottamustehtävistä paikallisessa alueseurassa/yhdistyksessä tai Akavan aluetoimikunnassa. Vastaajien näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia kuin niin sanotun kenttäväen keskuudessa käydyissä keskusteluissa todettiin: aktiivisten toimijoiden löytäminen on yhä vaikeampaa; talkootyö ekonomi- tai diplomi-insinöörikunnan hyväksi ei enää tunnu tällaisenaan kovinkaan olennaisesti kiinnostavan yhdistysten jäsenkuntaa.
Perusteluissa jo luottamustehtävissä toimivat vastaajat olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita niistä jatkossakin, joskin osa oli jo valmis “antamaan tilaa nuoremmille”. Ellei vastaaja ollut koskaan toiminut luottamustehtävässä yhteisössään, saattoi avoimissa perusteluvastauksissa tähän kysymykseen olla hyvinkin kärkeviä kommentteja toiminnan kyseenalaisesta mielekkyydestä vastaajan kannalta.
Pääasiallisin perustelu yhdistysluottamustehtävän epäkiinnostavuuteen oli ajanpuute sekä halu olla esimerkiksi lasten kanssa ylitöiltä jäävä vähäiseksi koettu vapaa-aika. Myös pitkät välimatkat nousivat haja-asutusalueilla asuvien tämänkaltaisen talkootyökiinnostuksen esteeksi. Yllättäen osa vastaajista koki ikänsä esteeksi luottamustehtävän hoitamiselle. Myös yrittäjyys koettiin toisinaan esteenä – ja toisaalta joku yrittäjä ilmoitti kiinnostuneensa luottamustoiminta-ajatuksesta juuri siksi, että pystyi näin verkottumaan alallaan ja moni vastaaja kertoi pitävänsä jäsenyhdistysluottamustehtäviä kiinnostavina joko nyt tai tulevaisuudessa, kun elämäntilanne antaa myöten.
Yleensä ne, jotka jo ovat mukana toiminnassa, kokevat osaavansa järjestää oman ajankäyttönsä, mutta ne, joita mukaan vasta houkutellaan, pelkäävät yhdistystoiminnan työllistävän huomattavasti enemmän kuin se todellisuudessa tekee. Toki jokainen käyttää luottamustehtäviinsä aikaansa omalla tavallaan – joku kokee luottamustehtävänsä mukavaksi vapaa-ajanharrastukseksi, joka tuottaa voimia ja voimavaroja, joku taas saattaa kokea saman tai jopa pienemmän työmäärän nimenomaan työnä eikä harrastuksena. Suhtautumistapa monesti ratkaisee.
Yhdistystoiminta ei ole maassamme loppumassa, eikä myöskään aiheeseen liittyvä problematiikka: miksi osallistutaan, miksi ei. Ihmiset ovat erilaisia, osa kokee yhteisöllisyyden tärkeäksi, osa ei. Yhteisöllisyyden kohtalo tulevaisuudessa on jatkuvasti muuttuva; tällä hetkellä yhteisöt siirtyvät osin Internetiin, toisaalta myös tämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että sosiaalinen tilaus konkreettisillekin yhteisöille on yhä olemassa.
Kaikkia eivät kaikki vaihtoehdot kiinnosta, mutta ainakin ekonomit ja diplomi-insinöörit arvostavat myös mahdollisuutta valita yhteisönsä aktiviteetit niin halutessaan. On tärkeää, että yhdistystoimintaa on olemassa, vaikka vain tietona siitä, että jossain joku jaksaa yhä yrittää; pelkkä liitto työmarkkinajärjestönä ei kata koko ekonomi- tai diplomi-insinöörijäsenkunnan yhteisöllisyyden tarpeita.
Ammatillinen ja sosiaalinen verkkoutuminen saa uusia muotoja ajan kuluessa. Nykyaikaisia vertaisverkostoja ovat esimerkiksi Internetin kautta toimivat LinkedIn ja Facebook. Moni tämänkin tutkimuksen luottamushenkilövastaaja käyttää myös näitä virtuaaliverkkoja, myös keskenään verkottuen. Osalle ekonomi- ja diplomi-insinöörikunnasta esimerkiksi tällaiset virtuaaliyhteisöt voivat olla riittävä kollegiaalisen kanssakäymisen muoto, osa arvostaa yhä tapaamisia saman kahvipöydän ääressä.
Yhdistystoiminta on muuttunut vuosikymmenten varrella, ja muuttuu edelleen. Yhteisöllisenä, sosiaalista pääomaa kartuttavana harrastuksena se puoltaa yhä paikkaansa tälläkin vuosituhannella. Vaikka haasteet muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan mukana, arvostaa moni ekonomi ja tekniikan akateeminen yhä omaa yhteisöään.
The professional and social networking in associations
Ahopelto, Johanna (2009). Acta Societatis Oeconomorum 3. 317 p. Academic dissertation thesis.
The professional and social networking in associations of those people that have at least a masters degree in economics and business administration or technology have been studied here. The basic quantitative data of the study constructs of 6 908 questionnaire answers of the members of The Finnish Association of Business School Graduates (SEFE) and The Finnish Association of Graduate Engineers (TEK). The qualitative data includes discussions and interviews among the elected actors of the associations and the members of the associations in question, as well as the materials of association networking accumulated by the own activities in different associations by the researcher.
When the associations connected to one’s leisure time are examined, it often is assumed that these actions are separate from the contacts of working life. However, especially actors in professional associations that are based on one’s educational background have often contacts with each other through their work as well. Different actors also observe each other’s capacity to get through the tasks included in their leisure-time activities and thus define how tempting or even capable of cooperation in working life they might be, especially when these networks of professional and social life touch and cross each other.
The research subjects in this study are the activities among the professional associations with the different networks of both working and social life of those associations. It was studied here why people with economical or technical background join these communities and what kind of social capital it is possible to gain through those. The activities among these communities were also studied here, as well as the reasons to get involved with that kind of voluntary work based on different positions of trust. It was also studied here what a locally functioning association has to offer for its members and its elected actors.
The both case organizations of this study belong to the four largest ones inside The Confederation of Unions for Professional and Managerial Staff in Finland Akava: The Finnish Association of Graduates in Economics and Business Administration SEFE and The Finnish Association of Graduate Engineers TEK. One of the purposes for this work was to figure out if there are any potential within Akava’s regional committees to gather together the nets of the local highly educated professionals.
It was studied through networking in professional associations how a person can have an influence on his/her own sphere of activities via his/her own, education related interests; as well as what kind of expectations the members of the case organizations have on the activities of both local and national associations. The expectations on the regional committee activities of Akava were also studied here. It was also researched how these expectations can be realized into more effective and better activities to benefit the members of the case associations. The meaning of the social activities for the members of the case associations was also studied here. Case research was also done while the changes in the nature of the association activities were studied; one had different expectations for the activities in the early decades of these associations than those are today.
The research results strengthen the view that the need of social networks have not disappeared anywhere. The members of SEFE and TEK gain their social capital and invest in their own well-being also through the memberships in these unions and associations they have.
The activities in associations have changed during the decades and will be changing in the future as well. As a social hobby that gains social capital the association membership will however have a meaning even during this millennium. The challenges may be different while the society changes but yet will many Graduates in Economics and Business Administration as well as Graduate Engineers value their own community.
Johanna Ahopelto, Rantakatu 26-27 A 15, 65100 Vaasa, FINLAND; jsa (ä) desnetti.fi
